Yhtiöjärjestys

Elinkorkolaitos Hereditas Oy:n yhtiöjärjestys

1§ Toiminimi

Yhtiön toiminimi on Elinkorkolaitos Hereditas Oy, ruotsiksi Livränteanstalten Hereditas Ab ja englanniksi Life Annuity Institution Hereditas Plc.

2§ Kotipaikka

Yhtiön kotipaikka on Helsinki.

3§ Toimiala

Yhtiön toimiala on sijoitustoiminta.

4§ Osakkeet

Kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet. Osake tuottaa yhden äänen kaikissa yhtiökokouksessa käsiteltävissä asioissa. Osake on arvo-osuusjärjestelmässä.

5§ Tilikausi

Yhtiö tilikausi on kalenterivuosi.

6§ Hallitus

Hallitukseen on valittava vähintään neljä (4) ja enintään seitsemän (7) varsinaista jäsentä. Yhtiökokous päättää hallituksen jäsenten lukumäärän. Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet kolmeksi vuodeksi. Hallituksen jäseneksi ei voida valita henkilöä, joka on täyttänyt 70 vuotta ennen toimikauden alkua.

Hallituksen jäsenen toimikausi alkaa valinnasta päättäneen yhtiökokouksen päättyessä ja päättyy valintaa seuraavan kolmannen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Hallitus valitsee ensimmäisessä valintaa seuraavassa kokouksessa vuodeksi kerrallaan keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksessa puhetta johtaa iältään vanhin paikalla oleva jäsen siihen saakka kunnes puheenjohtajan vaali on toimitettu.

Toimitusjohtajalla on oikeus olla läsnä hallituksen kokouksessa ja käyttää siellä puhevaltaa, ellei hallitus toisin päätä.

7§ Toimitusjohtaja

Yhtiöllä on toimitusjohtaja. Hallitus valitsee toimitusjohtajan.

8 § Yhtiön edustaminen

Yhtiötä edustavat hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja kaksi yhdessä.

Hallitus voi antaa yhdelle tai useammalle henkilölle oikeuden edustaa yhtiötä kaksi yhdessä tai yhdessä hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan kanssa.

9§ Tilintarkastaja

Yhtiölle on valittava vähintään yksi ja enintään kaksi tilintarkastajaa.

Mikäli valitaan vain yksi tilintarkastaja, joka ei ole Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymä tilintarkastusyhteisö, on yhtiölle valittava varatilintarkastaja.

Tilintarkastajien toimikausi on tilikausi, jolloin valinta tapahtuu, ja tehtävä päättyy sen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä, joka pidetään tilintarkastetun tilikauden jälkeen.

10 § Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa on esitettävä:

1) tilinpäätös ja mahdollinen konsernitilinpäätös, jotka käsittävät yhtiön ja mahdollisen konsernin tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja niiden liitetiedot;

2) toimintakertomus sekä

3) tilintarkastuskertomus

Varsinaisessa yhtiökokouksessa on päätettävä:

1) tilinpäätöksen vahvistamisesta, mikä emoyhtiössä käsittää myös konsernitilinpäätöksen vahvistamisen;

2) taseen osoittaman voiton käyttämisestä;

3) vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle;

4) hallituksen jäsenten palkkioista;

5) tilintarkastajien palkkioista;

6) hallituksen jäsenten lukumäärästä;

7) hallituksen jäsenten valinnasta;

8) tilitarkastajien lukumäärästä;

9) tilintarkastajien valinnasta ja tarvittaessa varatilintarkastajien valinnasta sekä muista kokouskutsussa mainituista varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltävistä

11 § Yhtiökokoukseen osallistuminen

Osakkeenomistajan on ilmoittauduttava yhtiölle viimeistään kutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan kymmenen päivää ennen kokousta. Viimeinen ilmoittautumispäivä on mainittava kokouskutsussa.

12 § Kutsu yhtiökokoukseen

Kokouskutsu on toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistään viikkoa ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää ja 11 §:n mukaista viimeistä ilmoittautumispäivää.

Kutsu julkaistaan yhtiön internetsivuilla. Ilmoitus yhtiökokouksesta voidaan myös julkaista yhdessä tai useammassa hallituksen valitsemassa Suomessa yleisesti leviävässä sanomalehdessä.

Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

13 § Yhtiökokouksen avaaminen

Yhtiökokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja tai hänen ollessa estynyt hallituksen varapuheenjohtaja. Mikäli kumpikin ovat estyneitä, kokouksen avaa hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja.

Yhtiökokous valitsee kokouksen puheenjohtajan.

14 § Äänestäminen yhtiökokouksessa

Kukaan osakkeenomistaja ei, yksin tai yhdessä toisten osakkeenomistajien kanssa siten kuin jäljempänä määritellään, saa äänestää enemmällä kuin kymmenesosalla kokouksessa edustetuista äänistä.

Laskettaessa osakkeenomistajan ääniosuutta tätä äänestysrajoitusta sovellettaessa luetaan mukaan myös niiden osakkeiden tuottamat äänimäärät, jotka kuuluvat:

1) yhteisölle, joka osakeyhtiölain mukaan kuuluu samaan konserniin kuin osakkeenomistaja,

2) yritykselle, joka kirjanpitolain mukaista konsernitilinpäätöstä laadittaessa luetaan kuuluvaksi samaan konserniin kuin osakkeenomistaja,

3) osakkeenomistajan sekä edellä tarkoitettujen yhteisöjen tai yritysten eläkesäätiölle tai eläkekassalle,

4) sellaiselle muulle kuin suomalaiselle yhteisölle tai yritykselle, joka - jos se olisi suomalainen - kuuluisi edellä tarkoitetuin tavoin samaan konserniin kuin osakkeenomistaja, ja

5) henkilölle, joka käyttää suoraan tai välillisesti määräysvaltaa osakkeenomistajassa.

Edellä 2 momentissa tarkoitettua määräystä sovellettaessa alennetaan kunkin osakkeenomistajan äänimäärää suhteellisesti yhtä paljon.

Päätös, joka koskee yhtiöjärjestyksen muuttamista tai yhtiön vapaaehtoista purkamista selvitystilamenettelyssä edellyttää, että päätös saa taakseen vähintään kolme neljäsosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista.

Vaaleissa valituksi tulee eniten ääniä saanut. Äänten mennessä tasan, vaali ratkaistaan arvalla.

Äänten mennessä tasan muissa äänestyksissä, puheenjohtajan ääni ratkaisee.

15 § Lunastusvelvollisuus

Osakkeenomistaja, jonka osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä – joko yksin tai yhdessä toisten osakkeenomistajien kanssa siten kuin jäljempänä määritellään – saavuttaa tai ylittää 30 prosenttia tai 50 prosenttia (lunastusvelvollinen osakkeenomistaja), on velvollinen lunastamaan muiden osakkeenomistajien (lunastukseen oikeutetut osakkeenomistajat) vaatimuksesta näiden osakkeet ja niihin osakeyhtiölain nojalla oikeuttavat erityiset oikeudet siten kuin tässä pykälässä määrätään.
Laskettaessa osakkeenomistajan osuutta yhtiön osakkeista ja äänistä luetaan mukaan myös ne osakkeet ja osakkeisiin osakeyhtiölain nojalla oikeuttavat erityiset oikeudet, jotka kuuluvat:
1) yhteisölle, joka osakeyhtiölain mukaan kuuluu samaan konserniin kuin osakkeenomistaja,

2) yritykselle, joka kirjanpitolain mukaista konsernitilinpäätöstä laadittaessa luetaan kuuluvaksi samaan konserniin kuin osakkeenomistaja,

3) osakkeenomistajan sekä edellä tarkoitettujen yhteisöjen tai yritysten eläkesäätiölle tai eläkekassalle,

4) sellaiselle muulle kuin suomalaiselle yhteisölle tai yritykselle, joka - jos se olisi suomalainen - kuuluisi edellä tarkoitetuin tavoin samaan konserniin kuin osakkeenomistaja, ja

5) henkilölle, joka käyttää suoraan tai välillisesti määräysvaltaa osakkeenomistajassa.

Osakkeenomistajan ääniosuutta laskettaessa ei oteta huomioon lakiin tai yhtiöjärjestykseen tai muuhun sopimukseen perustuvaa äänestysrajoitusta. Kohdeyhtiön kokonaisäänimäärässä ei oteta huomioon kohdeyhtiölle itselleen tai sen määräysvallassa olevalle yhteisölle tai säätiölle kuuluviin osakkeisiin tai osakeyhtiölain nojalla niihin oikeuttaviin erityisiin oikeuksiin liittyviä ääniä.
Mikäli lunastusvelvollisuus syntyy yhteenlaskettavien omistusten perusteella, lunastusvelvolliset osakkeenomistajat vastaavat lunastuksen toteuttamisesta yhteisvastuullisesti lunastukseen oikeutettuihin osakkeenomistajiin nähden. Lunastusvaatimus katsotaan tällaisessa tilanteessa kohdistetuksi ilman eri vaatimustakin kaikkiin lunastusvelvollisiin osakkeenomistajiin. Mikäli useampi osakkeenomistaja saavuttaa tai ylittää lunastusvelvollisuuden aikaansaavan omistusrajan siten, että he ovat lunastusvelvollisia samanaikaisesti, voi lunastukseen oikeutettu osakkeenomistaja vaatia lunastusta kultakin erikseen.
Lunastusvelvollisuus ei koske osakkeita tai niihin osakeyhtiölain nojalla oikeuttavia erityisiä oikeuksia, jotka lunastusta vaativa osakkeenomistaja on hankkinut sen jälkeen, kun hän on saanut tiedon lunastusvelvollisuuden syntymisestä. Osakkeenomistajan katsotaan saaneen tiedon lunastusvelvollisuuden syntymisestä viimeistään yhtiön hallituksen lunastamisedellytysten täyttymistä koskevan ilmoituksen julkaisuhetkellä.

Lunastushinta

Lunastushinta on lunastusvelvollisuuden syntyhetken osakekohtainen nettosubstanssiarvo, joka lasketaan joko a) Yhtiön viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen taseesta tai b) lunastusvelvollisuuden syntyhetken ajankohdan mukaan laaditun välitilinpäätöksen taseesta siten, että lunastushinta on määrättävä korkeamman lunastushinnan tuottavan vaihtoehdon mukaan. Lunastushintaa laskettaessa taseeseen vastaavaa -puolen erät arvostetaan käyvin arvoin ja näin saadusta määrästä vähennetään mahdollisista arvostuseroista johtuvat laskennalliset verovelat. Yhtiön tilintarkastaja tai, mikäli tämä ei ole mahdollista, yhtiön valitsema KHT-tilintarkastaja laatii tässä tarkoitetun osakekohtaisen nettosubstanssilaskelman. Osakkeeseen oikeuttavan erityisen oikeuden arvo ja lunastushinta lasketaan erityisen oikeuden ehtojen ja edellä kuvatulla tavalla määritetyn osakkeen arvon ja lunastushinnan perusteella.

Lunastusmenettely

Lunastusvelvollisen osakkeenomistajan tulee seitsemän (7) päivän kuluessa siitä kun lunastusvelvollisuus on syntynyt kirjallisesti ilmoittaa tästä yhtiön hallitukselle. Ilmoituksen tulee sisältää tiedot lunastusvelvollisen osakkeenomistajan omistamien osakkeiden ja osakeyhtiölain nojalla osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien määristä. Hallituksen tulee antaa osakkeenomistajille tieto lunastusvelvollisuuden syntymisestä 30 päivän kuluessa siitä kun se on saanut edellä tarkoitetun ilmoituksen, tai sanotun ilmoituksen puuttuessa tai jäädessä määräajassa saapumatta, se on muutoin saanut tiedon lunastusvelvollisuuden syntymisestä. Ilmoituksen tulee sisältää tiedot lunastusvelvollisuuden syntymisen ajankohdasta ja tilintarkastajan vahvistama lunastushinta, siltä osin kuin ne ovat hallituksen tiedossa, sekä päivämäärä, jolloin lunastusvaatimus viimeistään on tehtävä. Jos ilmoitukseen ei ole voitu ottaa tilintarkastajan vahvistamaa lunastushintaa, se on julkistettava samalla tavalla välittömästi sen jälkeen, kun tilintarkastaja on vahvistanut lunastushinnan.
Hallituksen ilmoitukset julkaistaan samalla tavalla kuin yhtiökokouskutsu toimitetaan.
Lunastukseen oikeutetun osakkeenomistajan tulee kirjallisesti vaatia lunastusta 30 päivän kuluessa lunastusvelvollisuutta koskevan hallituksen ilmoituksen ja tilintarkastajan vahvistaman lunastushinnan julkaisemisesta. Lunastusvaatimuksesta, joka toimitetaan yhtiölle, tulee ilmetä niiden osakkeiden ja muiden osakeyhtiölain mukaan osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien lukumäärä, joita vaatimus koskee. Lunastusta vaativan osakkeenomistajan on samalla sitouduttava luovuttamaan osakkeisiin ja osakeyhtiölain mukaan osakkeisiin oikeuttavat arvo- osuudet ja muut mahdolliset osakkeiden saamiseen oikeuttavat asiakirjat siirrettäväksi lunastusvelvolliselle lunastushinnan suorittamista vastaan. Mikäli vaatimusta ei ole esitetty määräajassa edellä mainituin tavoin, raukeaa osakkeenomistajan oikeus vaatia lunastusta kyseisen lunastustilanteen osalta. Lunastukseen oikeutetulla osakkeenomistajalla on oikeus peruuttaa vaatimuksensa niin kauan kuin lunastusvelvollinen ei ole maksanut lunastushintaa yhtiölle.
Hallituksen tulee lunastukseen oikeutetuille osakkeenomistajille varatun määräajan umpeuduttua antaa lunastusvelvolliselle osakkeenomistajalle tieto esitetyistä lunastusvaatimuksista.
Lunastusvelvollisen osakkeenomistajan on 14 päivän kuluessa lunastusvaatimuksista tiedon saatuaan suoritettava lunastushinta yhtiön määräämin tavoin osakkeiden ja niihin oikeuttavien erityisten oikeuksien luovutusta vastaan tai, mikäli lunastettavat osakkeet on merkitty asianomaisten osakkeenomistajien arvo-osuustileille, yhtiön antamaa arvo-osuuksien siirtoselvitystä vastaan. Yhtiön on tässä tapauksessa huolehdittava siitä, että lunastaja välittömästi kirjataan lunastettujen osakkeiden omistajaksi arvo-osuustilille, ellei osakkeiden kirjaaminen ole tapahtunut Euroclear Finland Oy:n suorittaman selvityksen perusteella. Lunastushinnalle, jota ei ole suoritettu määräajassa, lasketaan viivästyskorkoa 10 prosenttia vuodessa siitä päivästä, jolloin lunastus olisi viimeistään tullut suorittaa.

Erimielisyyksien ratkaiseminen

Edellä olevaa lunastusvelvollisuutta, siihen liittyvää oikeutta vaatia lunastusta sekä lunastushinnan määrää koskevat erimielisyydet ratkaistaan välimiesmenettelyssä yhtiön kotipaikkakunnalla välimiesmenettelystä annetun lain (967/1992) säännöksiä noudattaen. Välimiesmenettelyssä noudatetaan Suomen lakia.